Tämä on yksi etsityimpiä ja kysytyimpiä kysymyksiä, joihin olemme törmänneet. Moni lähtee googlettamaan vastauksia, joten tässä – toivomme, että tämä näkyisi nyt teille Vaasassa, Seinäjoella tai missä tahansa lähiseudulla (ja miksei kauempanakin) asiaa pohtiville. Eli:

mitä ihmettä pitäisi ottaa huomioon, kun tulen ensimmäistä kertaa kiipeilemään?

Pukeudu joustaviin vaatteisiin

Käsitellään ensimmäiseksi vaatteet. Kiipeilyssä parhaat vaatteet ovat joustavia ja suht ihoa mukailevia, joskin ihan perus t-paidat ja hupparit ovat enemmän kuin ok. Tärkeintä on, että vaatteet eivät estä liikettä mihinkään suuntaan ja jalassa ovat luonnollisesti housut/shortsit.

Vuokraa kiipeilyvarusteet paikan päällä

Kiipeilyssä käytetään kiipeilyyn tarkoitettuja kiipeilykenkiä, joissa on erityinen kitkapohja. Sisälenkkareilla ei seinällä pysy. Sinun ei tarvitse kuitenkaan omistaa kiipeilykenkiä, sillä jos olet menossa kiipeilemään kiipeilykeskukseen, voit yleensä vuokrata kiipeilykengät paikan päältä. Kuten meillä. Sama koskee valjaita: voit vuokrata valjaat saapuessasi. Vuokravaljaat ovat säädettävät, joten ne mahtuvat niin pienille lapsille kuin isommille kiipeilijöille.

Vähän jännittää – uskallanko kiivetä?

Moni aristelee kiipeilyssä nimenomaan korkeutta ja ylöspäin kiipeämistä. Se on ymmärrettävää – emmehän yleensä liikuskele yläsuunnassa kuin portaita pitkin tai hissillä. Meillä on helppoja reittejä myös ensikertalaisille, ja helpoimmat reitit eivät suinkaan sijaitse pystysuoralla seinällä, vaan ovat enemmänkin todella jyrkässä ylämäessä. Näistä on helppo aloittaa, kun ensimmäistä kertaa kiipeää.

Mutta kannattaa kokeilla myös sivusuunnassa kiipeämistä eli traversea. Alueella, jossa kiipeillään matalilla seinillä ilman köysivarmistusta eli boulderointialueella pystyy mainiosti kokeilemaan kiipeilemistä myös sivuttaisessa suunnassa, ja jos ote tuntuu varmalta ja olo mukavalta, niin voi kokeilla liikuskella myös ylöspäin. Ei tarvitse mennä korkeammalle kuin itsestä tuntuu mukavalta.

Pitääkö köysi varmasti?

Kyllä pitää. Köydet on ankkuroitu tiukasti kiinni ja koeponnistettu. Niillä voisi kiivetä vaikka virtahepo, jos vain valjaita olisi. Itsevarmistavat laitteet, joita käytämme, ovat malliltaan maailman turvallisimmat ja käytetyimmät. Ne lähetetään katsastukseen vuosittain, ja niiden toimivuus tarkistetaan päivittäin.

Näillä niin sanotusti itsevarmistavilla laitteilla tapahtuu äärimmäisen harvoin onnettomuuksia maailmanlaajuisesti – ja ne harvatkin ovat johtuneet siitä, että ihminen on kiinnittänyt itsensä väärin tai lähtenyt kiipeilemään innoissaan kiinnittämättä itseään laitteeseen. Tästä syystä katsomme aina ensin ensikertalaisten kanssa, että miten niitä käytetään oikein. Se on todella yksinkertaista.

Minkä ikäinen lapsi voi kiivetä?

Jo parivuotias olisi todella innokas kiipeilijä, jos vain koordinaatio, kärsivällisyys ja näpit riittäisivät. Näin nuori saattaakin testata pari kertaa seinällä olevia otteita ja siirtyy sitten muihin puuhiin.

Yleisesti ottaen nuoremmilla kuin 6-vuotiailla kiipeily on puuhaa, jota on hauska vähän testailla ja jossa tarvitaan paljon vanhemman tukea. Kiipeillään parilla otteella edestakaisin, mennään tekemään jotain muuta, käydään kokeilemassa toisella seinällä paria otetta, käydään jälleen ihmettelemässä muualla jne.

Tällöin tärkeää on vain viettää aikaa lapsen kanssa turvallisesti jännittävässä paikassa ja edetä kiipeilyn suhteen lapsen ehdoilla. On myös hyvä muistaa, että kiipeillä voi muuhunkin suuntaan kuin ylöspäin. Boulderalueella, jossa ei olla valjaissa ja köydessä, sivusuunnassa kiipeileminen on aina vaihtoehto myös. Köysikiipeilyssä edetään ylöspäin.

Alle 6-vuotiaiden lasten kanssa on tärkeää ottaa huomioon myös se, että selkäranka ja lihaksisto ovat vielä kehittymässä. Tärkeää on, että lapsi ei hyppää boulderalueella korkeammalta alas kuin hän leikkikentälläkään hyppäisi. Yleisesti ottaen boulderalueella tulee kiivetä alas, ei hypätä.

Mikäli näin nuoren lapsen kanssa kiipeillään köysireitillä, tarvitsee hän todennäköisesti vielä kokovartalovaljaat säädettävien turvavaljaiden sijaan. Kokovartalovaljaat tukevat selkää, ja säädettävissä turvavaljaissa lapsi pystyy kiipeilemään, kun selkäranka ja lihaksisto on kehittynyt niin paljon, että lapsi ei kiepsahda valjaissa, vaan pystyy ns. istumaan niissä laskeutuessaan. Henkilökunta auttaa aina valjaiden suhteen.

Oli kyseessä minkä tahansa ikäinen lapsi, on aina tärkeää edetä lapsen ehdoilla ja varmistaa turvallinen liikkuminen hallissa.

Olenko jo liian vanha kiipeilemään?

Yläikärajaahan kiipeilylle ei ole. Esimerkiksi meillä vanhimmat jäsenet ovat melkein 70-vuotiaita, ja monissa kiipeilyhalleissa on tätäkin vanhempia jäseniä. Kyse on enemmän kehon kunnosta, ei iästä.

Olkapääni on huono ja on muitakin ongelmia

Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä todennäköisemmin ja useammin meillä on ongelmia kehomme kanssa. Suurin osa näistä ei estä kiipeilemistä, vaan moni vaivoista vaatiikin ehkä enemmänkin testaamista, että pystyykö kiipeilemään. Moni olkapää- ja lonkkavaivainen voisi lopulta yllättyä siitä, millaisia etuja kiipeilyllä on – se nimittäin vahvistaa selkeää ja pakaroita ja voi näin helpottaakin vaivoja. Lisäksi se laittaa hartioissa lihakset töihin ja veren kiertämään, mikä on vallan positiivista istumatyöläiselle.

Ainoat rajoittavat sairaudet ovat tajunnan häiriöitä. Jos kärsit epilepsiasta tai muusta sairaudesta, joka saattaa vaikuttaa tajuntaasi, kannattaa keskustella ensimmäiseksi ohjaajan kanssa, miten edetään. Meillä on kuitenkin jäseninä esimerkiksi epileptikkoja, joiden turvalaitteissa tämä on otettu huomioon.

Valvo lapsia jatkuvasti – tarkoitamme sitä

Hallissa ja kiipeilyalueilla tulee noudattaa erityistä varovaisuutta ja tarkkailtava, missä kiipeilijät ovat. Siksi näillä alueilla tulee ehdottomasti valvoa lapsia jatkuvasti.

Syy on yksinkertainen. Lapsi ei osaa havainnoida vielä ympäristöään ja varoa ylhäällä olevia kiipeilijöitä. Ilman valvontaa lapsi joutuukin liian helposti tilanteeseen, jossa hän onkin kiipeilevän henkilön alla. Huonolla tuurilla kiipeilijän ote lipeää juuri samalla hetkellä, ja lapsen päälle tippuu niin sanotusti 100 kiloa lihaa. Tämä voi aiheuttaa vakavia vammoja.

Vammoja voi sattua myös silloin, jos lapsi juoksee erehdyksessä OCR-alueen köysirataa etenevän henkilön eteen tai pudottaa päälleen kuntosalialueelta painoja.

Lasta tuleekin valvoa jatkuvasti ja varmistaa, että hän liikkuu hallissa turvallisesti.

Kauanko kannattaa varata aikaa?

Riippuu henkilöstä ja perheestä. Toiset käyvät kokeilemassa paria reittiä ja ovat valmiita. Toiset innostuvat ja ovat seinien kimpussa vielä kolmenkin tunnin jälkeen. Yleinen ensikäynnin pituus on noin 1-2 tuntia